Tukijoitamme









Järjestimme kympin kisat
Kysely Suunto-Gamesin järjestelyistä

Suunto-Gamesin verkkosivuilla oli kolme päivää kilpailujen jälkeen mahdollisuus vastata kyselyyn, jolla sai arvioida, miten järjestäjät olivat onnistuneet kilpailujen järjestämisessä.

Kaikkiaan 174 henkilöä vastasi kyselyyn. Vastausprosentti jäi siten noin 15% tasolle. Vastaukset jaoteltiin kolmeen ryhmään: lapset eli sarjat H/D8-H/D16, nuoret aikuiset, sarjat H/D18-H/D21 sekä varttuneet eli sarjat H/D35- H/D90.

Parhaimpaan vastausprosenttiin pääsivät nuoret aikuiset, 43 vastausta (30%). Seuraavaksi eniten vastasivat varttuneet, 114 vastausta (18%). Lasten vastauksia oli 17 (7%). Sulkeissa likimääräinen vastausprosentti kussakin ryhmässä.

Järjestelyjä sai arvioida kolmiportaisella asteikolla: esimerkiksi kilpailukeskuksen toimintaa saattoi arvioida hyväksi, siedettäväksi ja surkeaksi. Hyvä takseerattiin kouluarvosanoin 10:n arvoiseksi, siedettävä 7:ksi ja surkea sai arvosanan 4. Ratojen arvioinnissa sopivasta poikkeavat arviot vastasivat arvosanaa 5. Lisäksi oli mahdollisuus kirjata vapaamuotoisia näkemyksiä, jotka on seuraavassa tekstissä osoitettu kursiivilla.
 

Kilpailukutsu ja kilpailuohje

Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että kilpailukutsu ja kilpailuohje olivat selkeät ja ymmärrettävät.

Lasten joukosta toivottiin lisää tietoja lasten radoista ja parempaa kieliasua, nuoret aikuiset lisää infoa sunnuntain ylimääräisistä juomarasteista.

Varttuneet toivoivat kilpailuohjeen julkaisemista aikaisemmin ja tarkempia aika-arvioita pysäköinnistä lähtöön. Lisäksi toivottiin kilpailukeskuskarttaan merkittäväksi lähtöviitoitusten suunnat. Rintanumeroiden käyttöä kritisoitiin: hieno paita repeytyy. Eräs vastaaja esitti että liitto standardisoisi kilpailuohjeen, jolloin perusasioita ei seurojen ohjeissa tarvitsisi aina toistaa.
 

Pysäköinti ja bussikuljetus

Jo etukäteen tiesimme, että pysäköinti ja siihen liittyvät bussikuljetukset tulisivat olemaan vaikea asia.

Niinpä saatu palaute on hyvä, sillä vain lapset katsoivat, ettei kuljetuksia oltu järjestetty hyvin. Sen sijaan nuorten aikuisten ja varttuneiden mielestä pysäköinti ja kuljetukset sujuivat.

Lasten kritiikki kohdistui ylipäänsä bussikuljetukseen, sen pituuteen sekä bussien vähäiseen määrään. Ensimmäisenä päivänä oli ruuhkaa ja bussin odotus kesti pitkään. Parempi olisi ollut vuokrata lähipelto pysäköintiä varten.

Nuoret aikuiset katsoivat, että opastuksessa pysäköintiin oli parantamisen varaa ja että bussikuljetus kesti liian pitkään. Myös he toivoivat lisää busseja. Myös kritisoitiin maksua, jota pidettiin liian korkeana. Muutama tuli paikalle joukkoliikenteellä eikä ollut päässyt mukaan heti ensimmäiseen pysäkin ohi kulkeneeseen bussiin.

Varttuneet aikuiset eivät juuri arvostelleet bussikuljetuksia, vain yksi toivoi tiheämpää vuoroväliä. Sen sijaan useampi kiitteli hyvin toiminutta bussiliikennettä ja nimenomaan sen takia, että sillä pääsee parempaan maastoon. Eräs epäili, että bussikuljetus oli järjestäjille varmaan painajainen kaikkine nurisijoineen. Ja toinen totesi: hatun nosto poikkeuksellisten parkkeeraus- ja kuljetusjärjestelyiden hoitamisesta. Ei tuosta voi parantaa.


Lähtö ja viitoitukset

Lähdön toiminta viitoituksineen sai parhaimmat arviot - arviointien mukaan niissä ei ollut juuri parantamisen varaa.

Mutta jotain kuitenkin: Lasten lähdössä pitäisi ensin katsoa karttaan ja vasta sitten nollata ja sitten odottaa eikä toisinpäin..  Ja joku lapsi oli ollut vähällä eksyä viitoitukselta.

Nuoret aikuiset olisivat halunneet juomaa lähtöihin ja eräs olisi toivonut saada oman oman juomapullonsa takaisin. Myös eräällä oli ollut vaikeuksia viitoituksen kanssa ja eräs taas toivoi hyttyskarkottimia lähtöön. Mutta olihan kiitostakin: Sunnuntaina oli lähdössä 2 ollut huuliharpunsoittoa.

Myös varttuneet toivoivat juomaa lähtöön, sen järjestäminen erään vastaajan mukaan kun ei olisi kovin iso ponnistus. Myös muutama moitti opastusta lähtöön ja eräs kehui jopa eksyneensä siltä, vaikkakin piti sitä ihan omana syynään. Karttaan olisi erään mielestä pitänyt painaa myös sarjatunnus taustapuolelle, jotta voisi olla aivan varma siitä, että ottaa ämpäristä oman karttansa. Eräs ei ollut heti löytänyt miesten pesupaikalle opasteiden puuttuessa.


Ratojen vaativuus

Suunnistuskilpailujen keskeinen asia, radat sai erinomaiset arvioinnit. Vain lapset olivat hieman kriittisiä. Sen sijaan kaikki nuoret aikuiset katsoivat, että radat olivat sopivan vaativia.

Lapsilla oli erään vastaajan mukaan "ihania rastivälejä". Lauantain D12-rata oli erään vastaajan mukaan vaikea, mutta sunnuntain rata jo aika kiva.

Nuorten aikuisten vähäinen kritiikki näytti kohdistuneen enemmän juomarastien puutteeseen kuin itse ratoihin. Eräs katsoi, että sunnuntaina rasteja oli liikaa ja toinen katsoi, että vaikeammatkin olisivat voineet olla. Mutta tuli kehujakin: hienoja maastoja ja sitä oli kenties hieman huomioitu jopa ratasuunnittelussakin. Ja toinen mielipide: Loistavat radat rajoitukset huomioon ottaen.

Myös jotkut varttuneet vastaajat kritisoivat juomarastien puutetta. Muutama vastaaja piti lasten ratoja liian vaativina, erityisesti lauantain rastireittiä - lasten mielipiteet eivät kuitenkaan olleet samansuuntaisia. Eräs vastaaja totesi, ettei reitinvalintoja juuri ollut, mutta huomautti samalla, että tämä oli etukäteen tiedossa. Kuntorastien ratoja kiiteltiin ja myös erityisesti rataa H60. Muutama katsoi, etteivät radat ole veteraaneille koskaan liian vaikeita. Rastien lukumäärä oli erään vastaajan mukaan poikennut ohjeista. Eräs vastaaja totesi, että Helsingin alueella (ja koko Suomessakin) HS on niitä harvoja seuroja joilla myös "pattaraisten" radat OK.


Ratapituudet

Yleisesti ratapituuksia pidettiin sopivina ja vähäinenkin kritiikki piti tasapuolisesti ratoja joko liian pitkinä tai liiann lyhyinä.

Lapsista eräs oli todennut että pitkämatka oli lyhyempi kuin keskimatka.

Muutamat nuoret aikuiset katsoivat, että AL-radat olisivat voineet olla lauantaina hieman pitempiä. Toivottiin myös jatkossa AL-ratoja, jotta jokaiselle löytyisi sopiva sarja. Samoin eräs vastaaja toivoi, että H21A-sarjassa olisi käytetty 1:15 000 -karttaa, koska säännötkin tätä edellyttävät. Ja vielä eräs arvoituksellinen mielipide: Pitkä matka H21 80 min = tässä maastossa 14 km.

Varttuneet tuntuivat toivoneen pidempiä matkoja. Kuitenkin konseptia lauantaina lyhyt matka ja sunnuntaina pitkä matka kiiteltiin. Myös D40-radan pituutta sunnuntaina kiiteltiin joskin taas D60 olisi erään mielipiteen mukaan pitänyt olla vain 3-3.5 km.
 

Tuloslaskenta ja palkintojen jako

Kiireinen elämäntapa näyttää heijastuvan tulospalvelua koskevaan toimintaa: nuoremmilla on kiire ja vanhemmilla on aikaa odottaa.

Eräs lapsista kritisoi tulosten hidasta tuloa verkkoon ja toinen lasten sarjojen hidasta palkintojenjakoa.

Nuorista aikuisista eräs vastaaja toivoi kiinteää aikataulua palkintojen jaolle ja toinen kertoi odottaneensa yhtä palkintoa puolitoista tuntia, vaikka sarja oli ratkennut.

Varttuneista eräs katsoi, että tulospalvelu toimi kiitettävästi, mutta palkintojenjako surkeasti, vielä senkin jälkeen kun taululle tuli vihreä ilmoitus, niin palkintojen jakajat eivät tienneet tästä. Eräs toinen toivoi väliaikoja paremmin ajan tasalle kilpailun jälkeen. Myös muistutettiin, että rastirallistakin olisi ollut kiva saada palkinto.
 

Kilpailukeskus ja sen palvelut

ilpailukeskusta kiiteltiin vuolaasti, antoihan Elohovi taustalla erinomaiset mahdollisuudet täydelliselle kilpailukeskukselle.

Lapset kiittelivät uimapaikkaa ja nuoret aikuiset mahdollisuutta  ruokailuun. Kritiikkiä sai sunnuntain loppuviitoitus, joka kulki kilpailukeskuksen läpi.

Varttuneista eräs kiinnitti huomionsa kertakäyttömukeihin ja piti parempana mahdollisuutta täyttää omat juomapullot hanasta. Myös uimapaikkaa kiiteltiin, joskin eräs ei ollut löytää uimapaikalle viitoituksen puutteessa. Eräs taas ei uskaltautunut uimaan, koska veden laatu ei houkutellut pesulle. Muksulaa ja sen kaikenikäisille sopivaa tekemistä muistettiin myös kiitellä. Eräs vastaaja totesikin lyhyesti en keksi parannettavaa, loistavat palvelut

Mikä oli parasta Suunto-Gamesissa

Vastaajilla oli mahdollisuus lopuksi kertoa, mikä oli parasta Suunto-Gamesissa. Tulokset olivat yllättävän samansuuntaisia eri ikäryhmissä:

Aikuiset - niin nuoret kuin varttuneetkin arvostivat ennen kaikkea hyvää maastoa ja hyviä ratoja. Kolmanneksi eniten kiiteltiin ajankohtaa.

Lapset asettivat etusijalle radat ja vasta sitten maastot. Lasten mielestä kolmanneksi tärkein Suunto-Gamesin asia olivat iloiset toimitsijat. Samaa mieltä olivat myös varttuneet aikuiset. Lapset korostivat hyviä palkintoja, mikä taas aikuisten mielestä näytti olleen aivan sivuseikka.

Vastauksissa kehuttiin hyvin ja varmasti toimineita järjestelyitä ja lapset erityisesti uintimahdollisuutta.  Myös kirjapainossa painettuja karttoja kehuttiin verrattuna tulostekarttoihin. Kuntorastien kärsivällisille toimitsijoille lähetettiin erityiskiitokset. Samoin kiiteltiin metsäistä kilpailukeskusta, joka tarjosi riittävästi varjoa hellepäivänä.

Tulospalvelun nopeutta kiiteltiin: tulokset taululla melkein samaan aikaan kun kilpailija maalissa - hienoa! Toimitsijoiden nimi- ja roolilapuista annettiin kiitosta kuten myös siitä, että toimitsijoita oli riittävästi. Eräs vastaaja oli pannut merkille nuorten ja naisten suuren osuuden järjestelykoneistossa - kuinka saisi saman onnistumaan omassa seurassa. Parhaimman yhteenvedon teki eräs vastaajista todeten, että Suunto Games HENKI, kisa on legenda, mihin on aina mukava tulla.


Tarkastelua

Kyselyn perusteella Suunto-Games 2011 oli eittämättä kympin arvoinen suoritus. Lähes kaikki arviointi oli kouluarvosanoilla mitaten kiitettävää. Kriittisimpiä olivat lapset eli 8-16 vuotiaat. Parhaimmat arviot antoivat nuoret aikuiset eli 17-34 vuotiaat, joskin varttuneiden aikuisten arviot olivat lähes samaa tasoa.

Voiko järjestelyorganisaatio olla tyytyväinen lopputulokseen?. Kyllä ja ei!

Kyllä-vastaus sopii hyvin, koska yleisarvosana oli loistava eikä se ole sattuma. Toki kaunis sää ja loistava kilpailukeskuspaikka auttoivat paljon, mutta toisaalta järjestelyorganisaatio on jo vuosikausia kehittänyt Suunto-Gamesin konseptia ja parannellut monia asioita. Siitä esimerkkinä jo vuosien takaisen muistiinpanot Suunto-Gamesin mallisuorituksesta.
 
Mutta myös ei-vastauskin on mahdollinen, koska hyvien arvosanojen takana on aina jotain parannettavaa. Osaan näistä on helppo puuttua. Näitä ovat esimerkiksi viitoitus ja opastus, joita kritisoitiin muutamassa vastauksessa. Myös palkintojenjaon järjestelyjä on helppo parantaa. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että ylivoimainen enemmistö vastaajista katsoi, että nämäkin molemmat asiat oli hoidettu ihan mallikkaasti.

Mutta sitten on asioita, joiden parantaminen ei ole helppoa tai edes mahdollista. Esimerkiksi muutama vastaaja kritisoi sunnuntain loppuviitoitusta, joka kulki kilpailukeskuksen läpi. Vaikea sitä olisi ollut muuttaa: vaihtoehtoisesti olisi voitu käyttää samaa tulosuuntaa kuin lauantaina, mutta silloin koko ratasuunnittelu olisi mennyt uusiksi ja olisi jouduttu käyttämään samoja loppurasteja kuin lauantaina. Tämä olisi varmasti aiheuttanut enemmän ja ihan oikeutettuakin kritiikkiä.

Toinen samantapainen asia olivat bussikuljetukset - toivottiin lisää busseja, jotta olisi päästy lyhyemmällä odotuksella, pysäköinnin tuomista pellolle lähemmäksi kilpailukeskusta sekä kuljetuksesta ja pysäköinnistä maksettavaa hintaa pienemmäksi. Kaikki hyviä asioita, mutta niiden toteuttaminen taloudellisista tai ympäristöllisistä syistä ei ollut mahdollista. Jo viiden bussin saaminen liikenteeseen oli taloudellinen urotyö, sopivia peltoja ei kerta kaikkiaan ollut ja 5 euroa autokunnalta ei ole liikaa - merkitseehän se vain 50 sentin maksua yhtä henkilöä kohden päivältä, jos paikalle tullaan porukalla yhdellä autolla. Ei se ole kovin suuri maksu hyvistä kilpailumaastoista.

Kolmas nimenomaan tänä vuonna esille noussut kritiikin kohde juomarastien määrä liikkuu helposti ja työläästi järjestettävien asioiden välillä. Tämän vuoden Suunto-Gamesin maastossa ei ollut metsäautoteitä, joiden varteen juoma-asemia olisi ollut helppo pystyttää. Ja vesikanistereiden rahtaaminen umpimetsään ei ole aivan yksinkertaista. Asiaa harkittiin tiiviisti vielä lauantai-iltana ja päädyttiinkin lisäämään muutamille pisimmille radoille juomarasteja. Niistä tosin ei enää ennätetty etukäteen kertoa kaikille sarjoille, joten osalle kilpailijoista ne tulivat vastaan iloisina yllätyksinä.

Mutta juomarastiasialla on toinenkin näkökulma - ihan ekologisesti olisi varmasti järkevämpää, että hellekisoissa tukeuduttaisiin enemmän omaan juomahuoltoon. Nykyiset juomavyöt tai vastaavat kulkevat helposti mukana siinä missä yökisoissa otsalamppukin. Voisiko asenteiden muutoksella muuttaa hellekisoihin suhtautumista ja siten olennaisesti helpottaa järjestäjien työtaakkaa.

Sama näkökulma koskee muitakin asioita - vaikka suurin osa kehui uimamahdollisuutta, niin yksi kritiikki osui uimaveden laatuun. Tästä kritiikistä olisi toki päässyt eroon teettämällä kalliit mittaukset uimaveden laadusta tai sitten kokonaan olisi luovuttu uintimahdollisuudesta. Mutta kokonaisuus ratkaisi ja uiminen - ainakin monien lasten näkökulmasta taisi olla Suunto-Gamesin kohokohtia.

Lopuksi

Suunnistuskilpailun järjestäminen on paljolti kompromissien tekemistä. Nyt tehty kysely osoitti, että pääasiat: maasto, radat ja tuloslaskenta ovat kunnossa. Ja ilmeisesti myös kartta on säällinen, koska sitä ei kukaan moittinut. Nämä ovat ne neljä tukijalkaa, joille Suunto-Games rakentuu.

Kiitos kaikille vastaajille, jotka osoittivat, että järjestelymme ovat oikealla tiellä. Myös kritiikin aiheet painamme visusti mieleemme ensi vuoden Suunto-Gamesia varten.

Tervetuloa vuoden 2012 Suunto-Gamesiin.

kari sane
SG-2011 tiedottaja